Jäsentiedotteet

JUTTUJA, SEMINAAREJA, MATKOJA, PAKINOITA

Selamat Datang,

Indonesian kahdet kasvot: Ay- seikkailuja ja vieraana Orangien mailla Indonesiassa

Alkusanat ja taustaa

Sain mahdollisuuden osallistua Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) opintomatkalle Indonesiaan 8.11. – 23.11.2019. Lisäksi kävin moikkaamassa mm. serkkujamme Orangeja ja rentoutumassa Lake Toballa omatoimimatkalla 23.11.-6.12.2019 Sumatran viidakossa.

Kerron tässä jutussa tiivistetysti mitä ay-opintomatka piti sisällään ja muutamia tärkeimpiä huomiota ay-liikkeestä Indonesiassa, joka on maailman isoin muslimivaltio yli 264 miljoonalla asukkaallaan (2017). Laveammin tulen kertomaan matkasta kuvien kera mm. Solidaarisuuspäivillä Lahdessa 31.1.-2.2. JHL:n iltaohjelmassa perjantaina sekä järjestän keväämmällä opintomatkaillan kiinnostuneille yhdistyksen jäsenille Helsingissä. Joitain juttuja matkasta toivon mukaan vielä julkaistaan vuoden aikana yhdistyksen tiedotteiden mukana tarinoina.

Opintomatkan tavoitteena on tutustua paikalliseen työelämään, työntekijöihin ja paikallisten liittojen työhön. Oppia SASKin hanketyön tavoitteista, sisällöstä ja tuloksista. Saada parempi ymmärrys ay-liikkeen kehitysyhteistyöstä. Matkaan sisältyy työpaikkavierailuja, keskusteluja paikallisten ay-toimijoiden ja työntekijöiden kanssa sekä turistikohteita mahdollisuuksien mukaan.

Opintomatkalla tutustuttiin Indonesian sosiaaliturva-uudistukseen, vierailtiin eri ammattiyhdistysten luona työpaikoilla mm. Suralayan voimalaitoksessa (jossa on JHL:n oma kehitysyhteistyökohde, tästä tuonnempana), terveysasemalla ja yksityisessä sairaalassa, vierailu pienessä päiväkodissa slummialueella yhdessä paikallisen ASPEK (palvelualojen ammattiliitto) kanssa, kotiapulaisten luona kodeissa, Rautatievarikolla, Suomen suurlähetystössä sekä matkan aikana monen monta tapaamista eri liittojen edustajien kanssa.

Ay-liikkeen haasteista Indonesiassa omalta osaltaan kertoo se, että laitoimme maahantulokorttiin matkamme syyksi turismin. Koska jo sen ilmoittaminen, että osallistuisimme useampaan ay-kokoukseen saati järjestämäämme ay-seminaariin Jakartassa saattaisi hankaloittaa maahan pääsyämme tai aiheuttaa paikallisille ay-toimijoille ongelmia.

Indonesiassa on laskennallisesti noin 180 miljoonaa työikäistä, joista ay-liikkeeseen kuuluu kymmenen prosenttia eli järjestäytymisaste on alhainen. Järjestäytyminen tapahtuu niin että jokaiselle työpaikalle perustetaan oma ammattiyhdistys ajamaan työpaikan esim. tehtaan työntekijöiden asioita ja etuja. Tästä voi jo päätellä että erilaisia yhdistyksiä ja liittoja on paljon. Samaa ammattiryhmää edustavia työntekijöitä on vaikea saada yhteen edistämään yhteistä asiaa. Osa työpaikoista lasketaan kuuluvan yhteiskunnalle tärkeiksi kuuluviin työtehtäviin (vital sectors), joissa ei saa järjestäytyä, kuten armeijan väki, poliisit, lääkärit, energiahuolto jne. Osassa tämän tyyppisissä työpaikoissa työpaikoille on perustettu paikallisyhdistyksiä/kansalaisjärjestöjä ajamaan työntekijöiden etuja kuten mm. terveyskeskuksissa. Erilaisia kansalaisjärjestöjä Indonesiassa onkin yli 400 000. Yhdistysten, liittojen ja keskusjärjestöjen soppa on melkoinen. Tämä saattanee sopia paremmin kuin hyvin työnantajille.

Lopuksi pientä ajateltavaa. Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu siitä, että pitäisikö Suomessa olla minimipalkkalaki. Perinteisestihän tästä on sovittu työehtosopimuksissa. Indonesiassa on minimipalkkalaki ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että työnantaja tulkitsee sen summaksi jota enempää ei tarvitse maksaa työntekijälle. Indonesiassa se on niin pieni että sillä on vaikea tulla toimeen ja moni joutuu tekemään kahta työtä tai tinkimään esimerkiksi kohtuullisesta asumistasosta. Osa työntekijöistä asuu kadulla, joka on ihan tavallista. Ei vaikuta mukavalta ratkaisulta Suomeen, sanovat jotkut mitä sanovat. Indonesiassa minimipalkka on noin 200 dollaria/kk.

Lisää juttuja Indonesiasta seuraavassa tiedotteessa, yhdistyksen Facebookissa myös extra kuvia reissusta ja ehkäpä tapaamme keväämmällä yhdistyksen opintomatkaillassa. Jos kiinnostuit, ole toki yhteydessä.

Ay- seikkailu terveisin
- Jasu

jasu.saalasti(at)gmail,cim

AY-väen Rauhanpäivät Riihimäen Teatteri-hotellissa 11.-12.1.2020 


Työpaikkojen rauhantoimikunta koostuu useiden eri ammattiliittojen ja ammatillisten keskusjärjestöjen ay-aktiiveista. Työpaikkojen rauhantoimikunta tarjoaa ay-aktiiveille foorumin vuoropuheluna tapahtuvaan yhteiskunnalliseen pohdiskeluun sekä rauhankysymyksiin perehtymiseen. 

Vuosittain toimikunta järjestää kaikille avoimet ay-väen rauhanpäivät eri puolilla Suomea. Viime vuonna olimme Salossa tänä vuonna Riihimäellä. 
 
Riihimäkeläinen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen avasi päivät.   
Riihimäen kaupungin tervehdyksen jätti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri. 
 
Kurdiliiton asiantuntija Welat Nehri ja dosentti Pertti Multanen avasivat Lähi-idän tulehtunutta tilannetta. Nehrin esitys piirsi ikävän kuvan suurvaltojen pelinappulana olevista kurdeista, jotka ovat kärsineet hankalasta sijainnista jo 1860-luvulta lähtien. Jo 1. maailmansodan päätyttyä heille luvattiin itsenäisyys, jota heillä ei vieläkään ole. 
 
Etukäteen odotin eniten työmarkkinoiden ajankohtaiskatsausta. Se käsitteli tes-shoppailua, paneelissa JHL:n pj Päivi Niemi-Laine, PAU:n pj Heidi Nieminen, SuPerin pj Silja Paavola, STTK:n pj Antti Palola vetäjänä Eila Pelttari. 

JHL:n puheenjohtaja kertoi onnistuneista kampanjoista Raumalla ja Turussa, joissa saatiin estettyä työnantajan aikeet muuttaa työehtosopimus työntekijöiden kannalta heikommaksi. PAU:n puheenjohtaja kertoi postilaisten pitkästä ja rankasta taistelusta jopa 30 %:n palkanalennuksiin. Tämä edellisen hallituksen mahdollistama TES-shoppailuhan johti lopulta pääministeri Rinteen eroon. Superin puheenjohtaja yritti perustella, että miksi juuri sairaanhoitajat ansaitsevat korkeammat korotukset kuin muut ammattiryhmät. Itse en ymmärrä ja onneksi meidän liitto ajaa palkankorotuksia kaikille. Olemme ne ansainneet.

Illalla kokoontuivat teema-ryhmät, joista itse valitsin Bolivian tilanteesta kertovan Emilian Karttusen luennon. 
 
Sunnuntaina ohjelma avattiin dokumenttielokuva Herttakuningatterella, joka kertoo Tanskan keskusjärjestö LO:n puheenjohtajaksi vuonna 2015 valitusta Lizette Risgaardista. - järjestön historian ensimmäisenä naisena. Hän joutuu kohtaamaan kaikenlaisia haasteita, sovinismia, valtataistelua, globalisaation ja digitalisaation myötä rankasti muuttuvan työelämän. 
 
Valtiotieteiden tohtori Jouko Kajanoja herätteli keskustelemaan työnmuutoksen vaativista koulutustoimista, joita ei tehdä lähellekään sillä tasolla kuin pitäisi.   Hallintotieteiden ja teologian maisteri Tuomas Kurttila käytti viisaan puheenvuoron yhteiskuntarauhan merkityksestä.    STTK:n opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen puhui ilmastonmuutoksesta ja mitä AY-liikkeen tulisi tehdä sitä hillitäksi. 

Päivät päätettiin palkitsemalla jyväskyläläinen monikulttuurikeskus Gloria Rauhantyöpaikka-palkinnolla. Seuraavat ay-väen rauhanpäivät pidetään Hämeenlinnassa tammikuussa 2021. 

- Riikka Aalto
JHL:n Kulltturitoimen pääluottamusmies

Onko nuorisotyössä nyt päällä muutos- vai puutostila?

NUPS 

Onko kyseessä oikeasti työmme kehittäminen vai onko meidät ”huijattu” karsimaan toimintoja jotka tulevaisuudessa vaan voidaan sitten jättää tekemättä? Onko NuPa:n päällikkö vaan niin tietämätön alaistensa tekemästä työstä että haluaa meidän sanottavan sen kaiken mitä kaikkea mitä meiltä halutaan ja kuinka paljon erilaista nuorisotyötä me tässä kaupungissa oikeasti tehdään? Kaukana on ne ajat jolloin työntekijät nautti johdon luottamusta ja se myös meille myös osoitettiin, ihan rahallisestikin. Nyt saamme vain kuulla ”kuinka olette asiantuntijoita ja on ilo kuulua tähän ammattilaisten joukkoon”, pelkkää sananhelinää ja poliitikoilta varastettua jargoniaa.


Tilastrategia   

Onko kupla puhkeamassa? Olemmeko tulleet pisteeseen jossa selviää että kun tiloista ei ole huolehdittu niiden vaatimalla tavalla niin nyt vaan nostetaan kädet pystyyn ja luovutaan yksitellen kaikesta mahdollisista tiloista? Mikäli alueelta ei löydy tarpeeksi vaikutusvaltaisia alueen aktiivejä sekä nuoria jotka ovat valmiita sitoutumaan ja osallistamaan itseänsä, niin työntekijöiden meidän, alan ja alueiden ammattilaisten ääni vaan pistetään mutelle.

Alueellinen- vai kohdennettu vai ihan vaan nuorisotyö

Käytetäänkö termiä ”kohdennettu nuorisotyö” nyt ainakin kahdella eri tavalla? Toisella tarkoitetaan osaamistamme erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa ja toisessa oikeutetaan ”itsemme” luopumaan vastuustamme alueellisesta nuorisotyöstä ja kohdennetaan resurssimme kivaan erikoistekemiseen ja jätetään ne nuoret ”heitteille” jotka ei halua mukautua meidän valitsemaan ”kohdennettuun nuorisotyöhön”? Ja onko kenelläkään tällä hetkellä hallussa ISO KUVA nuorisotyössä, meillä kohdennutaan ja suljetaan taloja samoilta alueilta niin että perus nuorisotyönpalvelut ovat jatkuvasti vaan kauempana ja kauempana nuorten lähialueilta?

Henkilöstö      

Kestävää kehitystä ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista vai kertakäyttöistä ja jos ei meno maistu niin tervemenoa, kyllä me aina uusia tekijöitä saadaan? Mutta saadaanko? Rekrytoinnit kiinnostavat jatkuvasti vähemmän ja vähemmän, pätevää, potentiaalista osaajakuntaa. Tosin ainahan ammattilaisen voi korvata opiskelijalla tai työllistetyllä, onhan se kustannustehokkaampaa ja vaihtuvuus ainakin on taattu. Eipähän jää, hankalasti ajattelevia ja ääneen puhuvia, DINOSAURUKSIA nurkkiin pyörimään. Ja mikä on tämä farssi jota HR-päällikön rekryksikin kutsutaan?

Itselläni ainakin luottamus johtoon on hiipunut jo vuosia ja tuntuu että hiipumisen vauhti vaan kiihtyy!
Meidän on nyt tullut aika yhtenäistää rivejämme ja sen voimalla näyttää johdolle että me olemme yhtä ja suurin nuorisotyön ammattilaisten ryhmä maassamme.

Ajatuksia herätteän. (ja niistä myös mielellään teidän kanssanne keskusteleva luottamusmiehenne)
- Sami Hyvönen

PDF-tiedosto2019_helmikuu_Jäsentiedote_JHL871_.pdf (2.6 MB)
Jäsentiedote helmikuu 2019
PDF-tiedostomarraskuu_2018_Jäsentiedote_JHL871_.pdf (238 kB)
Jäsenntiedote marraskuu 2018
PDF-tiedosto_JHL871_sähköpostikirje_elokuu_2018.pdf (281 kB)
Jäsenpostikirje elokuu 2018
PDF-tiedostoJHL871_sähköpostikirje_kesäkuu_2018 (1).pdf (293 kB)
Jäsenpostikirje kesäkuu 2018
PDF-tiedosto1_2018_Jäsentiedote_JHL871_.pdf (3.4 MB)
Jäsentiedote maaliskuu 2018